Sivut

7/11/2012

I gotta find my way back, back to summer paradise

Mä en oo tehny tänää mitään järkevää. Heräsin aamulla ja pärisin töihin, olin siellä kuus tuntia, tulin kotiin ja aloin kattomaan leffoja. Siinä se. Oon kattonu tänään kolme leffaa, mössöttäny kaikkee epäterveellistä ja itkeny sohvannurkas. Nyyhkyleffat on jees. Changeling oli kyl ihan kauhee, tai siis tosi hyvä, mut ihan kauhee tarina. En varmaan saa huomen silmii auki ku ne on nii turvoksis leffaitkemisest.


Ku mulla ei oo tänään ollu mitään järkevää tekemistä, ni oon voinu miettii kaikkee. On ihan järkyttävää et vuoden pääst oon jo täysikänen, todennäkösesti omaan ajokortin ja oon varmaan jossain baarissaki käyny pyörähtämässä. Mähän oon ihan täys kakara vielä. Aina yritän olla niin iso ja aikuinen, mut sisimmässäni haluisin juosta pitkin pihaa niinku pienenä, heitellen villiomenii ja hevoskastanjoit ja pitäen hauskaa. Mä haluun leikkii legoilla. Tai kaivaa vaikka mun pinkin Barbie-avoauton esiin. 

Ens vuonna täysi-ikäinen ja täysi kakara. 

Loppujen lopuks, hyvinhyvinhyvin harva 18-vuotias on vielä "aikuinen". Osa ei ikinä kasvakkaan aikuisiksi, siihen tähdätään! Mut sitä ei voi välttää etteikö toi maaginen ikä lisäisi vastuuta kaikesta mahdollisesta. Viimeistään siinä kohtaa kun mittariin paukahtaa 18, sukulaiset, perhetuttavat ja kaikki muutkin odottaa et tiiät mitä teet seuraavaks. Ehkä mäki koen äkillisen valaistumisen 9.6.2013, tai sit en. Ainakaan vielä en todellakaan tiiä mitä aion tehdä lukion jälkeen. Tähtään nyt ensin siihen et selviän tästä kunnialla ja saan viel painaa sen valkolakin päähäni.


Toisaalta en malta odottaa aikuistumista, omaa kämppää, sitä et poikaystävä kenties asuis saman katon alla, ei ois niin riippuvainen vanhemmista esim. kyytien suhteen jne... Omien siipien kokeilu kuulostaa ihanalta.


Mut toistaiseks mä tyydyn käpertymään Barbie-lakanoihini, ja yritän olla lapsi niin kauan kuin voin.

Kuvat: Weheartit

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

heitäppä kommentti ja piristä mun päivääni (: